-

-

Terra

 Enkelinsiipi on saanut aika hienon ruukun. Tämä väriyhdistelmä vain toimii. Vihreää, kultaa ja terraa.

 Puhuttelevia muotoja


Löysin vahvoja värejä. Terraa, tummaa sinistä, kultaa ja teakia. Tykkään näistä, mutta omaan kotiini en välttämättä haluaisi näin tummia värejä.

Puhuttelevatko nämä värit sinua? Oletko sisustanut näillä väreillä? Tai haluaisitko sisustaa?

Kaikki kuvat // täältä

Ikea uusi kuvasto 2017 - Minun löytöni

Ikealta on ilmestynyt uusi inspiroiva kuvasto. Ikean kuvastot ovat vuosi vuodelta parempia. Tänäkin vuonna mukana on uutuuksia, joita on ihan pakko saada. Enempää puuttumatta Keskon Anttila Kodin1 meininkeihin, niin pakko todeta että uudistuminen on avain pärjätä tässä bisneksessä, Ikea sen on osaa. Selasin kuvaston pikana läpi netissä ja nämä jäivät haaviini pikaisella otannalla.


 Täytyy ottaa puheeksi töissä hankinnoista vastaavan esimieheni kanssa, että nuo pikkutuolit helpottaisivat kummasti työergoniaa. Me hoitajat teemme töitä välillä mikä kummallisimmissa asennoissa ja työn helpottamiseksi olisi tehtävissä aika paljonkin, aika pienillä jutuilla. Esimerkiksi kun autamme vanhuksille sukkia jalkaan, meidän työmme helpottuisi kummasti kun olisi tuollainen pikkuinen tuoli jolla istahtaa. Ja nuo eivät monta euroa maksa.

 Työtuoli on tosi kivan näköinen, toivottavasti se on myös hyvä istua. Nuo meriheinäkorit ovat näkyneet blogeissa ja kodeissa jo monta vuotta, mutta nyt niitä saa Ikeastakin pikkurahalla. Kiva.


 Eteiseen yksi vaihtoehto jakotukkikaapin peittämiseksi. Tuo seinällä oleva kaappi. Maiju Saw blogissa on tuota kaappia käytettykin todella kivasti.

 Eteisen kaappi, voisi olla vaikka tämä

Meillä on yksi Turbo eteisen vaatehuoneessa, ja tytön huoneeseen ostettiin juuri tuollainen hylly

Aikusten vaatehuoneen sarjaksi tämä olisi yksi vaihtoehto. Meidän vaatehuoneet on tällä hetkellä sisusteltu jämä Elfoilla ja kaapeilla. Ne kaipaavat ryhdistämistä, mutta kaikki aikanaan. Tässä Elvarli sarjassa näyttäisi olevan kenkäsäilytys ratkaistu, hyvä hyvä.

Ikean kuvastoon 2017 päästä tästä

.Henna Adel - Postikorttiarvonta.






Olen aina tykännyt postikorteista.Niitä on ollut kiva lähettää ja saada. Nykyään niitä tulee lähetettyä liian vähän. Minulla on laatikoittain kortteja, joita olen saanut omilta vanhemmiltani, ystäviltä ja sukulaisilta. On eräs ystävä jolla on tosi kiva maku ja oikein odotin millaisia kortteja hän minulle seuraavaksi lähettää. Viime vuonna asuimme vuokralla asunnossa, jonka pihalla oli todella paljon eläimiä. Siilejä, oravia ja pupuja. Minulla on ikävä näitä eläimiä ja nämä kortit vähän lieventävät ikävää.


Keväällä löysin Instagramista Henna Adelin ja hänen aivan ihanat korttinsa. Olen nähnyt näitä kirjakaupoissakin ja markeissa myytävänä. Postiluukustasi saattaa kolahtaanäitä, sillä sain Hennalta ison läjän kortteja ja parasta on se että;

 sain näitä kortteja nyt teille 
Arvottavaksi kolme settiä
Osallistu arvontaan kommentoimalla mikä on suosikkisi näistä eläinaiheista. Jokaisessa setissä on 6 eläinaiheista korttia. 
Saat yhden arvan kommentoimalla, 
toisen saat kun liityt lukijakseni. 
Ilmoitatko myös s-postiosoitteesi kommenttikenttään.

Arvonta suoritetaan 31.8
 Onnea matkaan
Turkulainen Henna itse kertoo työstään näin
Henna on Turkulainen nainen, jonka harrastus on johtanut kortintekijäksi monien käänteiden kautta. Saan inspiraatiota omista lapsista, netistä, luonnosta, lehdistä, vähän kaikkialta oikeastaan :o On virkistävää tehdä sekä ”sarjakuvamaisia” että realistisempia aiheita, ihmisten ihana palaute myös pitää virettä yllä.

Ihanaa että harrastuksesta voi tulla työ ja vielä näin hienoa lopputulosta. Arvostan! Hennalla on taito hyppysissä. Hän maalaa kortit käsin ja niistä painetaan sitten näitä kivoja kortteja. Kortit ovat herkkiä, tasapainoisia ja pieniä taideteoksia jokainen. Hanna itse kertoo, että jos kortit saavat suosiota näistä voidaan alkaa tehdä julisteita. Minä ainakin ostaisin näitä. Ostaisitko sinä?


Yhteistyössä

http://www.hennaadel.fi/
illustrator // Turku, Finland // facebook/hennaadel // www.hennaadel.fi // information; www.putinki.fi // Instagram Hennaadel

.inspiraatiota sateiseen keskiviikkoon.







Vapaapäivä keskellä viikkoa, on joskus aika luksusta. Olen yksin tyhjässä kodissa, jossa muuten kaikuu aika tavalla. Hyvä hetki harjoitella laulamista, ottaa seinistä kunnon resonanssit, laulaa niin lujaa, että naapuriin ei edes kuulu, koska he ovat niin kaukana. Ihan parasta. Sen lisäksi on hyvä hetki selata vaikka näitä ihania blogeja, joista löytyy mitä parhaita kuvia. Vosges Paris blogi on ollut suosikkini monta vuotta. Samoin Glorian kodin Jonna Kivilahden blogi Mrs Jones. Jonna teki jutun meidän vanhasta kodista. Hän elää elämäänsä niinkuin on unelmoinut. Jutun teko hetkellä hänellä oli suunnitelma omasta kaupasta, ja nyt hän on jo pitänyt sitä monta vuotta. Molemmat ovat jakaneet nämä ihanat kuvat Daniella Whitten kodista ja niin teen nyt minäkin. Ihan siksi että ammenna näistä inspiraatiota ja lepuutan näissä silmiäni.

Alun perin juttu on täältä, se on nähty myös Vosges Paris ja Mrs Jones blogeissa.

Daniella Whitte bloggailee Elle Decoration ruotsin lehden sivuilla, blogiin pääsee tästä.

Eikös olekin aika ihana koti?


.Omia nurkkia.

Tiedän. Olen luvannut kuvia meidän uudesta talosta jo vaikka kuinka kauan. Kynnys jostain syystä niitä julkaista on korkealla. En edes tiedä miksi. Tässä niitä nyt olisi. Edes pari. Tällä hetkellä tykkään tästä ruokailutilasta ja sen tyhjyydestä. En kaipaa kauheasti edes tuolle mustalle seinälle mitään. Yhtäkään naulaa ei ole lyöty seinään. Se tuntuu jotenkin siltä kuin pilaisi talon. Taidan olla ihan hölmö. Parkettia on saatu jo kolhittua jo kuitenkin. Siihen on tippunut kaikenlaista, mutta sehän on vain elämää. Kolhiintuu se kuitenkin, turha siitä on murhetta kantaa. Ja tuossa Timberwisen mattapintaisessa lattiassa ei näy lika. Olen siitä kovin onnellinen. 




 Seiskatuolien parina on pari vanhaa muovituolia, jotka on ostettu minulle joskus omaan huoneeseeni. Varmaan 30 vuotta sitten. Nämä eivät ole mitään merkkiä mutta ovat tosi kivat edelleen. Pöytä lähtee jossain vaiheessa kiertoon. Se kun on tilaan liian pieni. Harmittaa että tuli otettua nuo sälekaihtimet, kun en tykkää niistä yhtään.


Designkomitean vaneriprintti on kiva. Se on muisto myös Särkänniemen vanhasta vuoristoradasta. Siitä jota ei ole enää. Sinne mieheni sai minut joskus houkuteltua etupenkkiin ja vitsit se oli minulle hurja kokemus. Inhoan kaikkia vatkaimia josssa menee ylösalas, mutta vuoristoradoista tykkään.



Nämä kaikki kirpparilöytöjä.  Alan taas kiertää kirppareilla ahkerammin, kun on oma koti johon tavaraa tuoda. Nyt on tilaakin vaikka millä mitalla hillota kaikenmaailman aarteita. Kuparinen on vanhan naapurimme kirppiskasasta. Siksi se on erityisen tärkeä.

.Wuhuu mitkä maisemat.









Tuskin ollaan päästy muuttamaan uuteen kotiin kun jo haaveilen seuraavasta. No hei oikeesti, en todellakaan haaveile, mutta ihastelen ja tulen aina ihailemaan kauniita ja erilaisia koteja, koska rakastan niitä. Mun mies ei ole koskaan ymmärtänyt tätä. Että mitä näitä nyt hakee, kun meillä on koti jo. Nii-in. Mutta ei sen väliä, saa aina haaveilla. Oikeasti en edes pystyisi elämään tässä lasikaapissa, mutta on se vaan hieno. Ihan jo sen takia, että onhan tämä nyt esimerkiksi aika unelmapaikalla.Aika väritön jollakin tavalla tämä on. Lisäisin edes jotain väriä johonkin.


Vai tykkäisitkö sinä tästä ?

Kuvat täältä 

.Pihaideoita.

Olemme asuneet uudessa talossamme nyt kuukauden ja vähän yli. Piha ei ole  saanut meiltä montakaan ajatusta. Pihasuunnitelma on olemassa, mutta sitä tullaan muuttamaan melko paljon. Suunitelmassamme on kasveja todella paljon ja istutuslaatikoita on vähän siellä täällä. Haluamme suoralinjaisemman pihan ja vähemmän kasveja ja mahdollisimman vähän nurmikkoa. Mieluiten ei ollenkaan. Viime loppukesän leikkasimme kahden omakotitalon nurmikoita samaan aikaan. Nyt saa siitä taukoa, kun piha pukkaa pelkkää heinää tällä hetkellä. Rahkeet eivät ihan riitä enää tämän syksyn aikana tehdä pihalle yhtään mitään. Onneksi siinä on sentää sora kulkuteillä.
 

Kuva täältä
Tässä pihassa on kivasti ladotut kivet, isoa ja pientä sekaisin. Itse haluaisin mahdollisimman isoa laattaa pihaan. Tulossa on osaksi myös asfalttia. Odotellaan että kunta päällystää tien ja otamme autokatoksen asfaltille samalla.

Kuvassa on alkuperäinen Vihervaaran piha Hämeenlinnassa. Tykkään pihan simppeleistä linjoista, jotka eivät mene aivan suoraan. Omassa pihassamme oikean etukulman voisi toteuttaa samalla tavalla.

Istusaltaat voisi tehdä betonista. Niitä näkyy nykyään enemmän, ovat simppeleitä ja ne voi käsitellä samalla sokkelipinnoitteella kuin talo ja ilme pysyy yhtenäisenä. Onko joku teistä tehnyt näitä betonisia laatikoita ja miten onnistuitte? Olisi kiva kuulla kokemuksia.

Ohjeet altaan tekoon löytyvät täältä ja täältä.

Seal












Seal. En edes tajunnut ennenkuin olin nähnyt hänet livenä miten hyvä hän oikeasti on. Pori jazz oli saanut pääesiintyjäkseen hänet tänä vuonna. Täydellisempää miesääntä ei ole. Aloin kuunnella häntä jo silloin kun ne biisit, joista hän tuli tunnetuksi ilmestyivät, Crazy ja Kiss from the rose. Sain hänen ensimmäisen levynsä parhaalta ystävältäni syntymäpäivälahjaksi. Ja se on minulla vieläkin, ja se on niin hyvä. Monta vuotta se oli kuuntelematta. Nyt kaivoin sen esiin. Luin vasta keikan jälkeen että Seal on kokenut eron ja varmasti aika moni uuden levyn 7, biiseistä on jonkinlaisia erobiisejä vaikka hän muuta itse väittääkin.

Hyvä artisti ei tarvitse kuin kaksi asiaa. Karisman ja hyvän äänen, se riittää.  Eikä hyvästä ulkonäöstäkään ole haittaa. Hänet haluan ehdottomasti nähdä uudestaan.


Tämän biisin kohdalla hanat aukesi totaalisesti


Seal - Life on the dance floor - taken by me


.Mä osaan.

 


Muita kurssilaisia

Frida






Minä peilipallossa


Tunnen lapsenomaista riemua. Vihdoinkin. Osaan käyttää minun järjestelmäkameraani. Minulle tarkoittaa sitä että vihdoinkin osaan ottaa kuvia manuaaliasetuksilla. Tähän asti olen ollut automatiikan varassa, ja se on tuntunut tosi tyhmältä, koska haluaisin tehdä asiat itse. Eihän muuten ole mitään järkeä kuvata järjestelmällä, jos kamera tekee työn puolesta.

Olin Koti kaupungin laidalla Blogin Fridan kurssilla Kangasalla Mirantik liikkeessä, joka oli muuten taivas. Menkää. Nyt vihdoinkin tajusin mitä nuppia säätää ja mihin. Se tarvitsi kolme järjestelmäkameran peruskurssia. Ja hei, oivalsin myös että yli 40 vuotias tarvitsee säännöllisen näöntarkastuksen. Vitsi, tajusin että olen  ollut puolisokea. En pysty kuvaamaan etsimen läpi, ihan siitä syystä etten näe mitään :X ja blogitekstitkin on täyttä soodaa sen takia. Hip hei.

Iloa viikkoosi.

Päässäni soi Erin >Sä osaat