Tampere talo oli ääriään myöten täynnä viime viikonloppuna. Juha Tapio täytti ison salin kahtena päivänä peräkkäin.
Olen ollut kerran aiemmin katsomassa Juhan keikkaa samassa paikassa. Silloin istuin piippuhyllyllä. Keikka taisi olla akustinen. Muistan että Juha kävi joka biisin välissä virittämässä kitaraansa. Siitä ajasta on menty harppauksin eteenpäin. Sali oli silloinkin täynnä ja tästä on ainakin 10 vuotta aikaa.
Vanhat biisit olivat saaneet uusia sovituksia. Uudet tarjoiltiin sopivissa väleissä vanhojen hittien välissä. Ja ne kuullostivat kyllä ihan hiton hyviltä.
Keikan jälkeen harmitti ettei tullut rynnittyä levymyyntipisteelle ostamaan uutta levyä. Olen sitten kuunnellut niitä vanhoja koko viikon.
Yksi biisi nousi jo suosikiksi noiden biisien joukosta, mutta sen nimi ei ollut John.
Monesti kun lavalla on monta muusikkoa samaan aikaan, upeatkin äänet hukkuvat. Nyt niin ei käynyt, vaan musiikkia oli nautinnollista kuunnella.
Juhasta löytyi uusia puoli lavalla. Hän luopui välillä kitarastaan, mutta kädet eivät jääneet toimettomiksi.
Hmm, olisiko Juhasta kapellimestariksi? Ihan varmasti olisi.
Vapise Santtu-Matias Rouvali.
Ako jossain täällä tuubansa takana
Kaksi ja puolituntinen meni liian äkkiä.
Hieno artisti - Hieno bändi - Hieno keikka
Kiitos
Kesän tennanimuotia tässä
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina.